Arshad Farooq 2012

Mohammed Arshad Farooq (s. 1953) muutti Pakistanista Suomeen vuonna 1992. Kaksi vuosikymmentä myöhemmin ilmestyi hänen urdunkielinen Kalevalan käännöksensä.

Farooq on valmistunut Punjabin yliopistosta sosiaalityön maisteriksi ja sosionomiksi Suomessa, mutta hänen rakkautensa urdun kieleen ja vanhaan runouteen juontaa jo lapsuudesta. Arshad Farooqin isä oli toimittaja, ja poika istui hänen toimistossaan suuren osan lapsuuttaan. Toimistossa vieraili myös isän ystäviä: toimittajia, professoreita, runoilijoita. Siinä kulttuuriympäristössä Arshad innostui lukemaan 300–400 vuotta vanhaa urdurunoutta ja kirjoittamaan runoja itsekin.

Uteliaisuus Kalevalan suhteen heräsi Helsingin Sokoksen naistenvaateosastolla, jossa Arshad Farooq oli 1990-luvun alussa silloisen suomalaisen vaimonsa kanssa. Puoliso puhui paljon siellä myynnissä olevista kalevalakoruista – korut toki olivat Farooqille tuttuja, mutta mikä oli Kalevala? Vaimo selitti, mies kiinnostui lukemaan. Kielitaito ei kuitenkaan vielä riittänyt alkuperäisteokseen tutustumiseen, mutta onneksi englanninkielisiä käännöksiä oli saatavilla.

Sattumalta Farooqin naapurustossa Mellunmäessä asui myös srilankalainen Ramalingam Sivalingam, joka oli parhaillaan kääntämässä Kalevalaa tamiliksi. Miehet saattoivat tavata parikin kertaa päivässä metroasemalla ja kahviloissa ja keskustella. ”Hän ei halunnut kutsua minua kotiinsa, koska hänellä oli siellä viisi tai kuusi tytärtä”, Arshad Farooq naurahtaa. Se nyt vain ei olisi ollut sopivaa.

Vaikka myös pakistanilainen ja suomalainen kulttuuri ja runous eroavat toisistaan sopivuusasioissa, omassa käännöstyössään Arshad Farooq ei ole jättänyt kääntämättä mitään. Niin kuin muutkin kääntäjät ennen häntä, Farooq on välittänyt runojen viestin siten, että se voidaan ottaa kohdekielessä vastaan. ”Intialaisen ja pakistanilaisen runouden keskellä on nainen”, kertoo Arshad Farooq, ”naisia, kukkia ja romantiikkaa, niiden ympärillä on kaikki runous.” On myös tärkeää, että asiat sanotaan runoudessa kauniisti. Kun Farooq käänsi sellaisia Kalevalan runoja, joissa puhuttiin naisen raskaudesta, oli valittava sanat huolella. Urdun kieli antaa siihen monia mahdollisuuksia. Ei tarvitse olla kiusallisen suora, vaan raskauteen voi viitata esimerkiksi turvonneiden jalkojen ja odottamisen kautta.

Kestävä perintö

Arshad Farooq iloitsee siitä, että kääntämällä Kalevalan urduksi hän on voinut omalta osaltaan jättää nimensä Kalevalan pitkään historiaan.

Farooqin mukaan urdua puhuu ensimmäisenä tai toisena kielenä pelkästään Pakistanissa 117 miljoonaa, naapurimaassa Intiassa vielä vähän enemmän. Urdunkielisen runouden historia on hyvin pitkä ja rikas. Kalevalaa kääntäessään Arshad Farooq käytti radif qaafiyaa -runomittaa, jossa muotoa ja rytmiä määräävinä piirteinä ovat loppusoinnut ja toisto. Se on yleinen paitsi urdun- myös persian- ja turkinkielisessä runoudessa.

 

Artikkeli perustuu Arshad Farooqin haastatteluun Kalevalaseurassa 5.10.2011. Haastattelijat Petja Aarnipuu ja Ulla Piela.