Ferdinand Christian Peter Ohrt

Aikakauslehti Valvojan Kalevala-teemanumerossa 1909 esiteltiin aikalaiskääntäjiä, jotka olivat saattaneet Kalevalan oman kielialueensa ulottuville. Kuten seuraavasta E. N. Setälän tekstistä ilmenee, käännösten taustatutkimuksista hyötyivät usein myös suomalaiset!

”Runomittaisen tanskalaisen Kalevalan toimittaja on Sorön oppilaitoksen opettaja F. Ohrt. Julkaistuaan aikaisemmin eräitä näytteitä hän viime vuonna on saattanut julkisuuteen Kalevalankäännöksen, joka muodostaa kokonaisuuden, mutta kuitenkin sisältää ainoastaan valikoiman, noin 10,000 Kalevalan noin 23,000:sta säkeestä. Käännös on tehty alkuteoksen runomittaan, kuitenkin vapaasti; loppusointuja ei ole suorastaan tavoiteltu, mutta ei myöskään vältetty. Käännös tekee kauttaaltaan mieluisan vaikutuksen; kääntäjä on ehkä osunut oikeaan tarjotessaan suurelle yleisölle valikoiman täydellisen Kalevalan sijasta.

Mutta kääntäjä ei ole julkaissut vain pelkkää käännöstä. Sen mukana hän tarjoo tanskalaisille lukijoille esityksen Kalevalasta, sen synnyn ulkonaisesta historiasta, sen eri osien synnystä, kansanrunon aiheiden esiintymisestä kirjallisuudessa, suomen- ja ruotsinkielisessä sekä ulkomaisessa, ynnä kuvaamataiteessa. Tämä esitys muodostaa kokonaisen nidoksen, jonka nimenä on »Kalevala som Folkedigtning og National-Epos», ja perustuu kaikkiin tarjona oleviin lähteihin – tekijä on täysin perehtynyt suomen kieleen, jota hän hyvästi käyttää puheessakin – ja on tehty suurella valikoimataidolla ja hyvällä käsityksellä kansanrunoudestamme. Mitään sen veroista yleiskatsausta kansanrunoutemme tutkimuksen tuloksista ei ole olemassa meidänkään kirjallisuudessamme. Niin omituista kuin se onkin, on meidän tämä yleiskatsaus lainattava Tanskasta; F. Ohrtin kirja tulee nimittäin piakkoin ilmestymään suomeksi käännettynä. Mainitsemista ansaitsee, että F. Ohrtin Kalevalan molemmat osat on julkaistu Carlsberg-rahaston kannatuksella.”

Ilmeisesti Ohrtin teoksen suomennos oli jo painossa, sillä Kalevala kansanrunoelmana ja kansalliseepoksena ilmestyi samana vuonna, 1909, Jaakko Suomalaisen kääntämänä ja Kaarle Krohnin tarkastamana.

Samassa Valvojan numerossa Ferdinand Christian Peter Ohrt esittelee itsensä seuraavasti:

Suomalaiset opintoni

”Olen syntynyt tanskaapuhuvassa Pohjois-Slesvigissä 1873, olen cand. theologiae et magisterii Kööpenhaminan yliopistossa (s.o. suorittanut koulunopettajatutkinnon, tanska ja historia pääaineina) ja olen v:sta 1902 ollut opettajana Sorön oppikoulussa ja kasvatuslaitoksessa.

Kaikkein ensiksi tutustuin suomen kieleen sinä vuonna, jona tulin ylioppilaaksi; ollessani oppilaana siinä koulussa, jossa nyt olen opettajana, sain sattumalta käsiin erään (varsin kehnon) suomalais-saksalaisen alkeiskirjan ja aloin heti ottaa selkoa sen sisällyksestä — osittain kielenoppimisen harrastuksesta, osittain sen vuoksi, että jo lapsena lukemalla Topeliusta olin ihastunut Suomeen. Samana syksynä — ylioppilaana — lainasin yliopiston kirjastosta ainoan suomalaisen Kalevalatekstin, mikä (ainakin silloin) siellä oli: Ahlqvistin julkaisemat 10 ensimäistä runoa (joihin liittyi suomalais-ruotsalainen sanasto). Lukeminen, jos kohta se olikin vaivalloista, ihastutti minua siihen määrään, että sen jälkeen hankin itselleni ja lueskelin läpi Collanin ruotsalaisen käännöksen; vasta noin 10 vuotta myöhemmin sain koko Kalevalan suomeksi läpiluetuksi.

Minun omat tutkimukseni veivät kuitenkin niin kokonaan aikani, ettei suomen kielen taitoni ylioppilasvuosina suuresti lisääntynyt (ei myöskään tehdessäni parin viikon retken Viipuriin ja Punkaharjulle). Vasta viime vuosina (v. 1902 jälkeen) olen osittain lukenut koko joukon suomea, osittain hankkinut itselleni hiukan käytännöllistä kielitaitoa (1905 olin 2 kuukautta Takaharjun sanatoriossa, 1906 olin prof. Krohnin vieraana, sekä kävin Suistamolla ja Akonlahdella kuullakseni runonlaulajia; täällä Tanskassa on minulla vain satunaisesti ollut tilaisuus puhua suomea).”

 

Valvoja, 01.01.1909, nro 3, s. 123–125. Kansalliskirjaston digitoidut aineistot.
Kuva: http://heimskringla.no/wiki/Ferdinand_Ohrt_biografi