Julian Vesper 1959

Julian Vesper (1908–1996) oli romanialainen toimittaja ja kirjailija, joka palkattiin vuonna 1945 kääntämään Kalevala romaniaksi. Vain muutamaa vuotta aiemmin, 1942, oli jo ilmestynyt Kalevalan suorasanainen romaniannos, jonka oli tehnyt kirjailija ja kirjallisuuskriitikko Barbu Brezianu. Tällä välin Romanian kuningaskunnasta oli tullut Romanian kansantasavalta.

Julian Vesper.

Julian Vesper.

Julian Vesperillä oli myös henkilökohtainen innostus Kalevalan kääntämiseen. Tauno Nurmela kirjoittaa artikkelissaan:

”Kalevala ja sen kääntäminen romaniaksi oli askarruttanut kirjailijaa jo paljoa aikaisemmin kuin hän ryhtyi tai tarjoutui suurtyöhönsä, jonka hän tarmokkaasti ja taitavasti suoritti loppuun lyhyessä ajassa.” Nurmelan mukaan Vesper itse oli kertonut kuulleensa Kalevalasta jo koululaisena ja ihastuneensa sen taruihin. ”Ylioppilaana ollessani luin koko Kalevalan käännöksenä ja jäin odottamaan sen ilmestymistä romaniankielisenä”, Julian Vesper muisteli. Hän odotti turhaan.

”Muiden töiden ohella yritin vuosina 1938–1944 tehdä runomuotoisia käännöksiä sen lauluista, mutta mielestäni epäonnistuin, vaikka myöhemmin totesinkin, että olin jo silloin ollut oikealla tiellä. Onnistumiseni johtui tällä kertaa siitä, että sain työlleni välttämättömän aineellisen sekä moraalisen tuen.”

Julian Vesperin romaniannos ilmestyi vuonna 1959.

Julian Vesperin romaniannos ilmestyi vuonna 1959.

Julian Vesper ei osannut suomea. Hänellä oli käytössään Kalevalan vuoden 1953 painos, ja sen kanssa häntä auttoivat Tauno Nurmelan tietojen mukaan aluksi suomalainen insinööri Toivo Närhi ja jossain määrin myös runoilija Arvo Turtiainen sekä Suomen Romaniassa olevan virallisen edustuston päällikkö Matti Pyykkö ja hänen sihteerinsä, rouva Martta Negrea-Laurikainen. Varsinaisen käännöksen pohjana Vesper kuitenkin käytti Perret’nSchiefnerinBelskij’nKirbynCocchin ja Pavolinin käännöksiä, siis varsin laajasti ranskan-, saksan-, venäjän-, englannin- ja italiankielisiä tulkintoja.

Tauno Nurmela kuvaa käännöstä runomittaisenakin erittäin sanatarkaksi. ”Vieraan on vaikea sanoa, kuinka juohevasti romanialaisen korvassa tämä kieli luistaa” , Nurmela pohtii, ”mutta ainakin tuntuu siltä kuin kääntäjä olisi kyennyt saamaan ilmaisuunsa toisaalta teennäisyydestä vapaata sujuvuutta, toisaalta myös kansanomaista, hiukan arkaistista rauhaa ja tasapainoa. Siinä on hänen maalainen syntyperänsä varmasti ollut hänelle suureksi avuksi.”

Julian Vesperin kääntämänä romaniankielinen Kalevala ei ainakaan lyhentynyt suomenkielisestä, päin vastoin: siinä on Nurmelan mukaan 2000 säettä enemmän kuin alkutekstissä. Vesper on halunnut välittää lukijalle myös sisällön mahdollisimman tarkasti.

Kalevala 10. runo Romania (Vesper) Suomi (Nurmela)
Laulelevi, taitelevi:
lauloi kuun kumottamahan
Kultalatva kuusosehen,
Lauloi oksille otavan.
A silit prin vrajă luna
Să se-așeze mai aproape,
Să lucească chiar asupra
Bradului cu crengi de aur,
Să scînteie din inalturi
Ursa Mare peste dînsul.
Hän pakotti laulullaan kuun
istumaan päälle,
loistamaan kirkkaana yllä
kuusen kultaoksan,
välkkymään korkeuksista
Otavan sen laelle.

Vaikka käännöstyöllä oli Romanian kansantasavallan hyväksyntä ja rahoitus, käännöstyötä on siivittänyt into ja aito mielenkiinto. Kansantasavallan kulttuurinen sulkeutuminen länsimaisilta vaikutteilta on kuitenkin ilmeisesti johtanut siihen, ettei Vesper voinut saada työhönsä suomalaisten asiantuntijoiden apua, vaan hänen täytyi turvautua suomalaisiin, jotka olivat Kalevalan suhteen harrastelijoita. Tauno Nurmela pitää laadullisesti kyseenalaisena myös Otto Ville Kuusisen pitkää esipuhetta, joka on julkaistu lukuisissa Kalevalan venäjännöksissä ja jolla Romanian kansantasavalta on merkinnyt omakseen myös Julian Vesperin käännöksen. ”Mutta onhan se, ellei muuta, ainakin eräänlainen muisto niistä oloista ja vaiheista, joissa Kalevala sai romaniankielisen asun”, Nurmela huomauttaa.

Lue lisää

Tauno Nurmela: ”Romaniankielinen Kalevala” – Kalevalaseuran vuosikirja 40. Helsinki: WSOY. 1960.