Leonid Belskij 1888

Ensimmäisestä runomuotoisesta venäjännöksestä tuli klassikko

Uuden Kalevalan runomuotoinen venäjännös ilmestyi vuonna 1888 Moskovan yliopiston dosentin, runoilija Leonid Belskij’n kääntämänä. Belskin käännös sai ansaittua huomiota heti ilmestyttyään ja Venäjän Tiedeakatemia palkitsi sen arvostetulla Puškinin palkinnolla. Käännöksen elinikä osoittautui harvinaisen ja kunnioitettavan pitkäksi: vielä nytkin, yli sata vuotta myöhemmin, se on monelle venäjänkieliselle Kalevalan ihailijalle ainoa oikea Kalevalan käännös.

Leonid Belskij’n mielestä Kalevalan tunteminen oli edellytys kansanrunouden alaan kuuluvan väitöskirjan kirjoittamiselle. Täysimittaista venäjännöstä ei ollut saatavilla, joten hän ryhtyi kääntämään Kalevalaa itse.

Leonid Belskij’n eeppinen Kalevala

Eino Karhu on kirjoittanut Leonid Belskij’n Kalevalan venäjännöksestä näin:

”Belskin käännös ei tietenkään ole aivan täydellinen – sellaisia käännöksiä ei liene olemassakaan – mutta sillä on omat kiistämättömät ja painavat hyvät puolensa. Sen tärkein etu on siinä, että Belski on onnistunut välittämään Kalevalan muinaiseeppisen tyylin, kerronnan erityisen eeppisen intonaation. Belski on kokeillut runoilla itsekin, vaikka hänestä ei tullutkaan suurta runoilijaa eikä edes merkittävää runojen sepittäjää. Jossain määrin tämä tuntuu myös Kalevala-käännöksessään. Kaikkien korjausten jälkeenkin hänen käännöksessään tapaa ilmaisuja, jotka voivat vaikuttaa raskailta. Pitkäjänteisten ponnistusten ja työn ansiosta Belski eläytyi kuitenkin hyvin Kalevalan maailmaan, pääsi syvälle sen hengen sisälle ja onnistui välittämään sen venäläiselle lukijalle. Parhaimmissa kohdissa, joita hänen käännöksessään on paljon, venäläinen runo soi juuri samalla tavalla kuin eeppinen kalevalainen runo: painokkaasti ja ylväästi, siinä on niin kuulasta yksinkertaisuutta kuin korkeaa juhlallisuuttakin, traagisuutta ja huumoria – samalla tavalla kuin kaikkea tätä löytyy alkuperäisteoksestakin.”

(Eino Karhu 1993: О переводах «Калевалы» в России. Н. Прушинской (под. ред.), «Калевала» – памятник мировой культуры.)

Lue artikkelit kokonaisuudessaan

Henni Ilomäki: ”Kalevalan kääntämisestä” – Kalevala maailmalla. Helsinki: SKS. 2012.

Mirja Kemppinen ja Markku Nieminen: ”Rekonstruoidusta kansaneepoksesta Lönnrotin runoelmaksi – Kalevala Venäjällä” – Kalevala maailmalla. Helsinki: SKS. 2012.