Mercedeh Khadivar Mohseni ja Mahmoud Amir-Yar-Ahmadi 1999

Mercedeh Khadivar Mohseni.

Mercedeh Khadivar Mohseni.

Mercedeh Khadivar Mohseni, toukokuussa 2016:

”Saavuin aikoinaan Suomeen opiskelemaan taidehistoriaa. Muutimme vuonna 1984 Iranista tekniikan lisensiaatin tutkinnon suorittaneen mieheni kanssa. Helsingissä taideopintojeni myötä sain ensikosketukseni Kalevalaan tutustumalla Akseli Gallen-Kallelan henkeäsalpaaviin maalauksiin Ateneumissa. Tuolloin opin ymmärtämään näiden maalausten pohjautuvan suomalaiseen mytologiaan. Kalevalan maailma avautui minulle syvällisemmin luettuani eepoksen kannesta kanteen suomeksi vuonna 1993.

Kun perehdyimme mieheni kanssa tarkemmin Kalevalan sisältöön ja Lönnrotin motiiveihin, häkellyimme Lönnrotin lähtökohtien yhdennäköisyydestä Ferdowsiin (Shahnamen eli Iranin kansalliseepoksen kirjoittaja). Ferdowsi (noin 940–1020 jKr.) oli persialainen runoilija, joka elvytti runomuotoisella eepoksellaan arabien tukahduttaman persian kielen ja kulttuurin.

Mahmoud Amir-Yar-Ahmadi.

Mahmoud Amir-Yar-Ahmadi.

Kunnioitus Lönnrotin elämäntyötä kohtaan kohosi uusiin sfääreihin ymmärrettyämme sen merkityksen suomen kielen, kulttuurin ja kansallisen identiteetin näkökulmasta 1800-luvun ilmapiirissä. Kummastelimme sitä, ettei Kalevalaa ollut jo käännetty persiaksi! Kielelle, jota puhuu maailmalla arviolta sata miljoonaa ihmistä, Iranin lisäksi kieltä puhutaan muun muassa Afganistanissa, Tadžikistanissa ja tätä nykyä merkittävä vähemmistö myös Euroopan maissa.

Kalevalan kääntämisestä persian kielelle tuli missiomme ja unelmamme, jota lähdimme päättäväisesti toteuttamaan. Halusimme toimia kulttuurin sanansaattajina.

Mercedeh Khadivar Mohsenin piirros Väinämöisestä soittamassa hauen leukaluusta rakentamallaan kanteleella.

Mercedeh Khadivar Mohsenin piirros Väinämöisestä soittamassa hauen leukaluusta rakentamallaan kanteleella.

Runomuotoista kansalliseeposta ei voi kääntää ilman nöyryyden tunnetta ja pyyteettömyyttä. Päätimme mieheni kanssa, että tähän hankkeeseen ryhdymme vain täysin omistautuneina, emmekä alita rimaa missään asiassa. Teimme käännöksen suoraan suomesta persian kielelle. Muun kielistä aineistoa emme lukeneet emmekä käyttäneet referenssinä. Halusimme ehdottomasti säilyttää kalevalamitan ja pyrkiä eksaktiin käännöstyöhön välttäen kiertoilmauksia, synonyymejä tai – ennen kaikkea – lainasanoja muista kielistä, kuten arabiasta. Kalevalaan perustuvaa proosaa tai muuta satua emme halunneet säveltää omasta päästämme.

Mercedeh Khadivar Mohseni kuvitti persiankielisen Kalevalan. Tässä kuvitusta runoon viisi, jossa Väinämöinen etsii Ainoa merestä ja saa hänet kalana veneeseen.

Mercedeh Khadivar Mohseni kuvitti persiankielisen Kalevalan. Tässä kuvitusta runoon viisi, jossa Väinämöinen etsii Ainoa merestä ja saa hänet kalana veneeseen.

Suomi on värikäs kieli. Työn ohella häkellyimme myös persian kielen rikkauksista. Jokaiselle Kalevalassa esiintyneelle hahmolle, eläimelle, sääilmiölle, työvälineelle, oli kyseessä mikä tahansa, jopa erisnimelle, löytyi lopulta persiankielinen vastine tai käännös. Tämä oli varsin työläs vaihe mutta hyvin palkitseva.

Nykysuomessa esiintyy indoiranilaista alkuperää olevia lainasanoja. Onkin kiehtovaa, miten paljon kahdessa eri puolella maapalloa puhutussa kielessä esiintyy niin monta sanaparia, jotka ovat sekä tarkoitukseltaan että foneettisesti joko täysin tai melkein identtisiä. Ehkä taustalla on suomalaisugrilaisten ja indoiranilaisten kielten vuorovaikutus vuosituhansien takaa. Kieliä puhuneet heimot ovat todennäköisesti asuneet lähekkäin, sulassa sovussa keskenään. Listasimme alle esimerkkejä löytämistämme samanlaisista sanapareista.

Mercedeh Khadivar Mohsenin kuvitusta Kalevalan häärunoihin.

Mercedeh Khadivar Mohsenin kuvitusta Kalevalan häärunoihin.

Aika ajoin uppouduin ajatuksissani niin syvälle Kalevalan maailmaan, että pystyin mielessäni kuvittelemaan itseni samoilemassa ja hengittämässä Kalevalan myyttisissä maisemissa. Käännöstyön ohella inspiroiduin kuvittamaan kirjan merkittäviä kohtauksia.

Käännöstyön valmistuttua ensimmäinen painos julkaistiin Iranissa vuonna 1999. Vastaanotto oli hieno. Iloitsemme siitä, että kirja löytyy kirjastoista ja oppilaitoksista eri puolilla maailmaa. Projektin aikana saimme Kalevalaseuralta paljon tukea, mistä erityinen kiitos seuran omistautuneelle ja ammattitaitoiselle henkilökunnalle ja jäsenkunnalle.

Kalevalasta on tullut lähtemätön osa elämäämme. Olemme suunnitelleet persiankielisen Kalevalan julkaisua e-kirjana helpomman saatavuuden vuoksi. Lisäksi olemme työstäneet kuvitettua nuorille lukijoille suunnattua Kalevalaa, joka on käytännössä julkaisuvalmis. Tavoitteena on saada tästäkin e-kirja.”

 

Sanalista
Listaan on merkitty, miltä Persian aikakaudelta sanojen yhtäläisyys on peräisin. Avestan kieli on vanhin tunnettu iranilainen kirjakieli. Avestan kieli on rinnastettavissa muinaispersiaan. Pahlavi eli Keskipersian kieli, on muinaispersian ja nykypersian historiallisesta välimuodosta käytetty nimitys. Osa listatuista sanoista on vielä käytössä nykypersiassa.

saastasaasta (avesta tai muinaispersia)
sarvisaru (pahlavi tai keskipersia)
hyvähyv (avesta), xuup, xvap (pahlavi), xub (nykypersia)
sarajazarayah (avesta), drayap (pahlavi), darya (nykypersia)
käärmekärm (pahlavi)
jääaexa (avesta), yäx
hameyaamak (pahlavi), jaame (nykypersia), myös daman (nykypersia)
parviparvaare (nykypersia)
huumehaoma (pahlavi)
palapaarak (pahlavi)
mehiläinenmägäs-ängäbin
murkkumur (pahlavi)
perhonenparvaane
nokkanwk (pahlavi), nok (nykypersia)
marrasmärg (pahlavi, nykypersia)
minämän (nykypersia)
mema (nykypersia)
satasat
yksiaeva, aivaka (pahlavi), yak (nykypersia)
kudepuud
puolipahluuk (pahlavi), pahlu (nykypersia)
tapparatabrak (pahlavi), täbär (nykypersia)
maamomaam
tytärduxt-är
juma tai jumeyama, yima (avesta, veda), djam (pahlavi)
kujakooiik (pahlavi), kuy (nykypersia)
tuoretärr (pahlavi), tär (nykypersia)
kotikatak (pahlavi), käd, käde (nykypersia)