Mikael Holmberg 2017

 

Kalevala. Gjendiktet av Mikael Holmberg. Orkana 2017.

Mikael Holmberg (s. 1961) on syntyjään turkulainen, mutta jo vuonna 1978 norjalaistunut kuvittaja, kirjailija ja sarjakuvataiteilija.

Mikael Holmbergin käännös on kirjoitettu norjan bokmålilla. Suurin osa norjalaisista ymmärtää paremmin sitä kuin nynorskia, jolla Kalevalan aiempi käännös on kirjoitettu. Vastailmestynyt käännös on runomuotoinen ja noudattaa kustantajan mukaan uskollisesti alkutekstiä.

Uutislehti Ruijan Kaiun artikkelissa Mikael Holmberg kertoo, miten ajatus Kalevalan kääntämisestä eteni. Suomenruotsalaisena koululaisena Turussa hän luki Kalevalan ruotsinkielistä lyhennelmää ja kiehtoutui sen mystisestä maailmasta, jossa miekat  symbolisesti puhuivat ja sankarit vaikuttivat inhimillisiltä jumalhahmoilta. Vuonna 2006 hän käänsi ja kuvitti lapsille ja nuorille suunnatun kirjan Kampen om Sampo – historier fra Kalevala.

Muutamaa vuotta myöhemmin, 2013, infrayritys Lemminkäinen Norja tilasi häneltä yrityslahjakirjan, joka sisälsi Kalevalan tarinoita norjaksi käännettynä. Siitä Holmbergin  innostus vasta syttyikin, ja hän alkoi toimeksiannon suoritettuaan kääntää Kalevalaa tosissaan.

Mikael Holmberg on ilmeisen työteliäs ihminen: päivätyönään hän toimii kulttuurilehden päätoimittajana ja yötöinään päivystää lastenkodissa. Yön pitkinä tunteina hän sitten lisäksi käänsi Kalevalan säkeitä norjaksi.

”Joskus käänsin säkeistön päivässä, toisinaan koko sivun. Yövuoroissa oli aikaa istua ja miettiä Kalevalaa. […] Se oli aina taustalla ajatuksissa, kun tein muita hommia tai kävin lenkillä koiran kanssa. Minulla oli muistivihko, johon kirjoitin ajatuksiani”, Holmberg kertoi Ruijan Kaiulle.

Kustantajan löytäminen oli työn ja tuskan takana, koska Kalevalan käännöksen kaupallinen menestys epäilytti. Lopulta Orkana-kustantamo kuitenkin otti kirjan listoilleen, ja käännös valmistui sopivasti Suomen 100-vuotisjuhlavuodeksi.

Käännös – uudelleensanoitus

Norjan kielessä erotetaan käännös – oversettelse – ja uudelleensanoitus eli gjendiktning. Mikael Holmbergin Kalevala on uudelleensanoitus. Hän pyrki kyllä seuraamaan alkutekstiä mahdollisimman tarkasti, mutta ei sanatarkasti vaan pyrkien ”viemään lukijan ajatukset samaan paikkaan kuin alkuperäisversiossa”.

Anne Mari Rahkonen Berg vertailee Flifletin kielitieteellistä käännöstä vuodelta 1967 ja Mikael Holmbergin uudelleensanoitusta Ruijan Kaiussa 29.11.2017. Siinä missä Flifletin pyrkimyksenä oli kunnioittaa metriikkaa ja menneisyyden kieli-ilmaisua, Holmberg tähtäsi siihen, että nykynorjalainen lukija saisi runosta ja sen maailmasta otteen. Holmberg on säilyttänyt tulkinnassaan esimerkiksi alkusoinnut ja parallelismin, mutta luopunut nelipolvisesta trokeesta. Hän kyllä käyttää vanhanaikaisia ilmaisuja mutta ei niin etteikö tekstiä ymmärtäisi.

”Jää lukijan valittavaksi, kumpi käännös sopii paremmin luettavaksi Suomen juhlavuonna”, Rahkonen Berg päättää arvionsa. Nyt hyvin perusteltuja vaihtoehtoja on norjaksi kaksi.

 

Lue lisää

Larsen, Karoliina: ”Kansalliseepos Kalevala ilmestyi bokmåliksi”. Ruijan Kaiku 8.10.2017.
Rahkonen Berg, Anne Mari: ”Norske Kalevala-gjendiktninger”. Ruijan Kaiku 29.11.2017.