Jan Čermák 2014

Professori Jan Čermák (s. 1962) on Kaarlen yliopiston englannin kielen historian ja historiallisen kielitieteen tutkija, joka on erikoistunut muinaisenglannin ja varhaiskeskienglannin filologiaan ja kirjallisuuden tutkimukseen. Kiinnostus eeppisiin tarinoihin ja suomen kieleen on johtanut Čermákin myös Kalevalan pariin. Syksyllä 2014 tšekkiläisen tiedeakatemian kustantamo Academia julkaisi Kalevalan yli 1 000-sivuisena kommentoituna tšekinkielisenä laitoksena. Jan Čermák oli työn kantava voima. Apuna työssä olivat Kaarlen yliopiston suomen kielen laitoksen johtaja Lenka Fárová ja ulkoasun tehnyt Jan Franta. Ensimmäisen tšekinkielisen käännöksen Kalevalasta laati Josef Holeček jo vuonna 1894.

Kustantaja ehdotti Čermákille alun perin uutta käännöstä, mutta lopulta yhteistuumin päädyttiin Josef Holečekin käännöksen kommentoituun laitokseen. Teos lähestyy Holečekin käännöstä kriittisestä perspektiivistä. Kalevalan tekstin lisäksi se sisältää kattavan lisäosan, jossa eeposta koskevia tutkimustuloksia tarkastellaan kielitieteellisestä, kulttuurihistoriallisesta ja etnografisesta näkökulmasta. Mukana on myös artikkeli suomalaisen kulttuurin ja kirjallisuuden kehityksestä suhteessa maailman muihin eepoksiin. Kuvataiteellista väriä tuovat kahdeksan Akseli Gallen-Kallelan Kalevala-aiheista teosta.

Čermák ylistää Holečekin käännöstä erinomaiseksi. Se on tarkka ja sanastollisesti hyvin rikas. Tšekinkielisen käännöksen perustavanlaatuisin ero Lönnrotin alkuperäisteokseen onkin Čermákin mukaan kielen luonteessa.

– Tšekin kielen sanat ovat huomattavasti lyhyempiä kuin suomen kielen, joten Holeček on usein pyrkinyt täyttämään säkeisiin syntyvän tyhjän tilan adjektiivein. Näin ollen tšekinkielinen Kalevala on huomattavasti alkuperäistä kuvailevampi, lähes korukielinen.

Tšekeissä Kalevala on Čermákin mukaan ollut lähinnä kielentutkijoiden ja mytologiasta kiinnostuneiden tahojen tiedossa. Hän toivookin, että uudistettu laitos tekisi eepoksesta helpommin lähestyttävämmän myös akateemisten piirien ulkopuolella. Eikä mahdoton ole ajatus uudesta käännöksestäkään. Čermák uskoo, että uuden käännöksen tekijän on helpompi ryhtyä työhön, kun apuna ovat kriittisen edition kommentit.

Jan Čermák tuntee hyvin eeposten maailmaa. Hän on kääntänyt tšekin kielelle muun muassa muinaisenglanniksi kirjoitetun Beowulfin. Voiko sitä verrata Kalevalaan?

– Lähestyin Beowulfin tekstiä kääntäjänä ja Kalevalan tekstiä tulkitsijana, joten sanoisin, että näitä kahta voi verrata vain osittain. Kalevalan rakenne on paljon syvempi ja mutkikkaampi kuin Beowulfin. Temaattisesti se on paljon monisärmäisempi: Beowulfissa vallitsee pakanuus-kristillisyys-dualismi, kun taas Kalevala sisältää useita yhä tunnistettavia ajallisia ja kulttuurisia kerroksia, sen inspiraatio ulottuu Skandinaviaan ja Siperiaan saakka, ja lisäksi siinä on kuusinkertainen määrä säkeitä Beowulfiin verrattuna.

Čermákin lempikohdat Kalevalasta löytyvät syntyrunoista ja häiden itkuvirsistä.

– Mielenkiintoinen on myös kohtaus, jossa Kullervo katkaisee veitsensä leivän sisään leivottuun kiveen ja kuinka sitä seuraavat tapahtumat enteilevät tulevaa tragediaa.

Lähteet:

Jiří Peňás, There would be no Finland without the Kalevala, Jan Čermákin haastattelu, Lidové noviny, 22.10.2014.

Veera Keskinen, Kalevalaseura palkitsi Jan Čermákin ja Pilvi Takalan. Jan Čermákin haastattelu, Kalevalaseuran jäsenkirje 17.2.2015.