Kalevala on Suomen kansalliseepos, mutta lisäksi se on levinnyt käännöksinä kaikille mantereille. Elias Lönnrotin kokoamasta eeppisestä runoelmasta on tullut paitsi kansalliseepoksemme myös osa maailmankirjallisuutta. Runomuotoisten käännösten ohella Kalevalasta on tehty proosakäännöksiä, lyhennelmiä ja mukaelmia. Niitä on tehty rakkaudesta runoon, opetustarkoituksessa, poliittisena esimerkkinä, lapsille ja aikuisille. Ensimmäinen kattava raakakäännös – ruotsiksi – oli käytössä jo samoihin aikoihin suomenkielisen Kalevalan ilmestymisen kanssa, ja siitä lähtien on Kalevalaa käännetty. Tiedetään, että uusia on tekeillä nytkin.
Vuonna 2011 Kalevalaseura julkaisi teoksen Kalevala maailmalla. Kalevalan käännösten kulttuurihistoria (toim. Petja Aarnipuu, nyk. Kauppi), jonka laajoissa artikkeleissa käsitellään kääntämistä monipuolisesti. Kääntämisen pitkien linjojen lisäksi halusimme nostaa esiin kääntäjät ihmisinä, ja sivuston artikkelit ovatkin tarkentuneet henkilöihin. Sivustolla on yli 100 artikkelia kääntäjistä ja käännöksistä. Erilaisia käännösversioita ja niiden tekijöitä on maailmalla kuitenkin varmasti moninkertainen määrä. Miten siis juuri nämä valikoituivat?
Monet verkkoartikkeleista on toimitettu Kalevala maailmalla -kirjan laajoista kokonaisuuksista poimien. Toinen merkittävä aineistoaarre on ollut niin sanotusti piilossa näkyvillä: Kalevalaseuran vuosikirjat. Niissä on vuosikymmenien mittaan julkaistu suuri määrä artikkeleita kulloinkin ajankohtaisista Kalevalan käännöksistä – monissa artikkeleissa kääntäjät, jotka ovat nyt jo aikoja sitten menneet tuonilmaisiin, kertovat itse työstään eepoksen parissa.
Verkkosivusto tietovarantona
Kalevala maailmalla -kirjan tekovaiheessa arkistoista nousi muun aineiston ohella myös Matti Kuusen vuonna 1972 kirjoittama muistio. Se liittyi vuonna 1971 perustettuun toimikuntaan, jonka tavoitteena oli ”Maailman kaikki Kalevalat” -bibliografian luominen. Kuusen muistiosta käy ilmi, että kaikki Kalevalan painokset ja niiden kontekstitiedot oli määrä luetteloida ja kortittaa. Piti selvittää muun muassa kuka kääntäjä oli, mihin aiempiin laitoksiin käännös nojasi, millaisia tekniikkoja ja tyylivalintoja käännöksissä oli noudatettu, mitä esipuheissa kerrottiin, millainen oli kuvitus sekä lisäksi vielä muista teoksista löytyvät viittaukset näihin käännöksiin.
Meillä ei edelleenkään ole täydellistä ”Maailman kaikki Kalevalat” -bibliografiaa Kuusen kirjaamassa laajuudessa, eikä maailman kaikkien Kalevaloiden kääntäjistä ole omaa artikkeliaan. Jostain on alettava, ja tähän kokoelmaan ovat päätyneet ne kääntäjät, joista on ollut valmiiksi kerättyä tietoa. Toivon mukaan tietovaranto kasvaa vähitellen, nyt kun sille on paikkansa bittiavaruudessa. Verkkosivuston tärkein potentiaali on, että se antaa julkaisupohjan, jolla nimet, vuosiluvut, työt ja elämänkohtalot maailman Kalevaloiden takana voidaan esittää ja linkittää.
Miten lukea Kalevala maailmalla -sivustoa?
Kun aloimme suunnitella, miten parhaiten esittäisimme olemassaolevan tiedon, päädyimme luokittelemaan artikkelit käännöskielen ja kääntäjän mukaan. Kun klikkaat Kielet-otsikon alavalikosta haluamaasi kieltä, saat näkyviin kaikki artikkelit, joissa käsitellään kyseistä käännöskieltä. Joistakin kielistä on niin monta artikkelia, etteivät ne ole mahtuneet yhteen näkymään – kannattaa siis kiinnittää huomiota ”lisää artikkeleita” -nappiin sivun alareunassa. Kääntäjät-otsikon alta taas löytyvät ihmiset. Molemmat valikot siis vievät samoihin artikkeleihin, mutta eri järjestyksessä sen mukaan, haetko tietoa kielestä vai henkilöstä.
Tälle sivulle taas on koottu yleisartikkeleita Kalevalan kääntämisestä. Käännökset on luetteloitu poikkeuksellisesti aika- eikä kielijärjestyksessä, ja jos kääntäjästä on artikkeli, löydät sen myös tuon luettelon kautta.
E. N. Setälä 1909:
”Omituinen tunne valtaa mielen, kun tarkastaa niiden henkilöiden pitkää sarjaa, jotka ovat tulkinneet Kalevalaa muille kielille. Monet heistä ovat tehneet työnsä perin vähäisin, heikoin apuneuvoin, useat ovat omistaneet monta pitkää vuotta elämästään tähän työhön. Kaikille heille, olivatpa he lähtöisin mistä maasta tai mistä kansasta tahansa, on ominainen harras kiintymys Kalevalaan, siinä ilmenevän runouden ihailu. Sen mikä heidän sydäntään liikutti, sen he ovat tahtoneet tulkita muille. Heidän työnsä kautta, miltei yksin heidän työnsä kautta on Kalevala tullut merkitsemään jotakin muulle maailmalle.”
Kalevala maailmalla -sivuston on toimittanut Petja Kauppi
Yhteistyössä tiedottaja Elina Lampela ja toiminnanjohtaja Ulla Piela/ Kalevalaseura
