Ensimmäiset vironnokset

Kalevalan ensimmäinen virontaja oli pappi, folkloristi ja kansankirjailija Matthias Johann Eisen (1857–1934), jonka vaimo oli suomalainen. Eisen oli poikkeuksellisen tuottelias kirjoittaja ja julkaisi niin runokokoelmia, kansankertomuksia, folkloreaineistoja, tutkielmia kuin käännöksiäkin. Vuonna 1883 valmistui Väike Kalevala (Pienois-Kalevala), eepoksen proosamukaelma. Sittemmin kansanperinteen keruuseen ja julkaisemiseen yhä enemmän suuntautunut Eisen syventyi suomalaiseepokseen siinä määrin, että laati siitä vielä runomuotoisenkin käännöksen. Ensimmäinen painos ilmestyi kahdessa osassa vuosina 1891 ja 1898. Seuraavan vuosisadan puolella julkaistiin hiukan korjailtu toinen sekä kolmas painos (1924). Eisen oli myös Suomessa tunnettu ja tunnustettu folkloristi, fennofiili ja suomalaisen kulttuurin erinomainen tuntija. Hänet valittiin Suomalais-ugrilaisen Seuran ja Kalevalaseuran kunniajäseneksi sekä Helsingin yliopiston kunniatohtoriksi. Käännökseen ja erityisesti sen paranneltuun versioon oltiin yleisesti varsin tyytyväisiä.

Eisenin käännöksen ongelmana oli kuitenkin suomalaisen kansanrunon painoon perustuvan säkeen välittäminen viron kielelle niin, ettei lyhyt pääpainollinen tavu lankea runojalan nousuun. Villem Grüntahl-Ridala onnistui tässä virontaessaan vuonna 1921 Kalevalan Kullervo-episodin.

Villem Ridala jatkoi Kalevalan kääntämistä ja sai työn valmiiksi vuonna 1935. Se jäi kuitenkin käsikirjoitukseksi. Ridala ja Annist käänsivät vielä toisistaan riippumatta Eino Leinon Helkavirsiä. Sekä August Annistin Helkalaulud että Villem Grünthal-Ridalan Pühad laulud julkaistiin vuonna 1922.

Villem Ridalan Kalevalan käännöstyötä sivusta seurannut August Annist kommentoi arvostavansa ”sitä kauneutta, jonka alkuperäistä vastaava runomitta antaa vironkieliselle Kalevalalle”. Vaikka Annist arvosti sekä Eisenin että Ridalan panosta Kalevalan kääntämisessä, hän ei edelleenkään ollut tyytyväinen. Hän korosti Kalevalan hengen olevan virolaisille niin tärkeä ja läheinen, että se vaati lähempää tutustumista ja taideteoksen veroista uutta käännöstä.

Lue koko artikkeli

Sirje Olesk: ”Vironkielinen Kalevala: August Annistin elämä ja työ” – Kalevala maailmalla. Helsinki: SKS. 2012.