Saul Tschernikovsky, 1930
Saul Tschernikovsky (1875–1943) oli alunperin venäjänjuutalainen lääketieteen tohtori, joka tuli tunnetuksi runoilijana, kääntäjänä ja kielitieteilijänä. Hänen intohimonsa oli heprean kieli, jota oli elvytetty ja uudistettu ensin kirjakielenä 1700-luvulta alkaen ja puhekielenä 1900-luvulla. Tschernikovsky käänsi hepreaksi maailmankirjallisuuden klassikoita, muiden muassa Homerosta, Platonia, Goethea, Shakespearea ja Longfellow’n Laulun Hiawathasta.
Saul Tschernichowsky. Kuva: Kalevalaseura.
Saul Tschernikovsky opiskeli lääkäriksi Heidelbergistä ja alkoi harjoittaa ammattiaan Pietarissa. Vuonna 1912 hän kävi ensimmäisen kerran Suomessa, lomamatkalla Karjalan Kannaksen Metsolassa. Tschernikovsky ihastui Itä-Suomen luontoon ja kiinnostui Kalevalasta, johon hän tutustui Belskij’n venäjännöksenä.
Tschernikovsky osasi heprean lisäksi tärkeimpiä eurooppalaisia kieliä, kreikkaa ja latinaa. Suomea hän ei kuitenkaan osannut, joten ryhtyessään kääntämään Kalevalaa hepreaksi hän käänsi Belskij’n venäjänkielistä versiota.
Käännöstyö alkoi vuonna 1917. Vuonna 1922 Tschernikovsky siirtyi Turkin kautta Berliiniin, jossa käännös vuonna 1924 valmistui. Kului kuitenkin vielä kuusi vuotta, ennen kuin hepreankieliselle Kalevalalle löytyi kustantaja. Suomalainen liikemies David (Dave) Morduch innostui kovasti käännöksestä ja järjesti sille rahoituksen. Hepreankielinen Kalevala ilmestyi Berliinissä vuonna 1930.
Aino Hentisen mukaan tuloksena oli ”lyhennelmän lyhennelmä”: lukuja on 29 (Belskij’llä 50), Aino-runot puuttuvat kokonaan, samoin Kullervon kosto ja kuolema. Runot 22–23 on jätetty pois. Kalevalan keskeiset tapahtumat ja sankaritarinat kuitenkin välittyvät hepreantaitoisille lukijoille.
Suomen kantele ja Sionin kinnor
Saul Tschernikovsky vuonna 1927. Kuva: Wikipedia.
Kalevalan 100-vuotisjuhlassa vuonna 1935 Saul Tschernikovsky kertoi, mitä Kalevala ja sen hepreannos hänelle merkitsivät:
”Olen onnellinen, kun osakseni tuli suuri kunnia saapua tänne ilmaisemaan niin monien kansojen edustajien kera ihailumme ja kiitollisuutemme jalolle Suomen kansalle siitä, että se on ymmärtänyt niin uskollisesti säilyttää halki vuosituhansien helmiä, jotka sen henki ikivanhoina aikoina on luonut. Olen onnellinen, kun minun sallittiin välittää myyttiäluovan kansan ihania runoja toiselle myyttiäluovalle kansalle, nimittäin Juudan kansalle, istuttaa tuhansien järvien maan ihmekukkia hehkuvan auringon maan kalliopohjalle.
Raskaana ja sekasortoisena aikanamme, kauhean sodan jälkeen, jota ihmiskunta ei milloinkaan ennen ole kokenut, runous ja varsinkin myytti, tuo voimia uhmaava inhimillisen luomistyön ikivanha lähde, on miltei ainoa ala, jolla ihmiset jälleen voivat kohdata toisensa ihmisinä.
Eläköön ja helkkyköön Suomen kantele ja Sionin kinnor!”
Tschernikovskyn Kalevala verkossa
Saul Tschernikovskyn Kalevalan hepreannokseen voi tutustua verkko-osoitteessa https://benyehuda.org/read/4242.
Lue lisää
Aino Hentinen: ”Saul Tschernikovsky ja Kalevalan hepreannos” – Kalevalaseuran vuosikirja 34. Helsinki: WSOY. 1954.
Ulkomaisten kutsuvieraiden tervehdykset – Kalevalaseuran vuosikirja 16. Helsinki: WSOY. 1936.
קאלוואלה
מאת: אליאס לנרוט
(תרגום: שאול טשרניחובסקי (מפינית