Steinerin Kalevala-kiinnostus

Samoihin aikoihin kun Martin Buber alkoi valmistella omaa käännöstään, itävaltalainen antroposofi Rudolf Steiner (1865–1940) tutustui Schiefnerin käännökseen ja luennoi aiheesta Helsingin yliopistossa (9.4.1912) ja Berliinissä. Steinerin Helsingin-esitelmä oli hänen ensimmäinen hengentieteelliseen katsomustapaan pohjautuva Kalevala-luentonsa. Hän asetti Jacob Grimmin tavoin Kalevalan samalle tasolle Homeroksen eeposten, Nibelungeinlaulun ja muiden kansaneeposten kanssa, jotka ”johdattavat meidät syvemmälle ihmissieluihin ja ihmisten pyrkimyksiin kuin mikään historiallinen tutkimus”. Kalevalan maailman Steiner näki luonnollisen uskonnollisen maailman vertauskuvana ja lähteenä. Tässä maailmassa Kalevalan sankarit Väinämöinen, Ilmarinen ja Lemminkäinen eivät olleet jumalia eivätkä sankareita vaan ihmis-jumalallisia olentoja. Steiner piti merkittävänä erityisesti Kalevalan loppua, jossa hän näki kristinuskon saapumisen Suomeen. Kalevala oli hänestä profeetallinen, apokalyptinen kuvaus paremmasta tulevaisuudesta, jonka ihminen saattoi saavuttaa henkisen evoluution kautta.

Lue koko artikkeli

Voßschmidt, Liisa: ”Saksan kautta eurooppalaiselle kulttuuriareenalle” – Kalevala maailmalla. Helsinki: SKS. 2012.

Lue lisää

Kalevala ja teosofia – Kalevalan kulttuurihistoria -sisarsivusto