W. F. Kirby 1907

Englantilainen William Forsell Kirby oli alallaan arvostettu entomologi, hyönteistutkija, joka oli erikoistunut perhosiin. Kansainvälistä mainetta W. F. Kirby sai tutkimuksellaan A Synonymic Catalogue of Diurnal Lepidoptera (1871). Toimiessaan 1869−1884 kuuluisan eläintieteellisen julkaisun Zoological Recordin hyönteisosaston toimittajana hän tutustui monen eurooppalaisen kielen perusteisiin – seikka, josta tuli olemaan korvaamatonta hyötyä myöhempää käännöstyötä ajatellen.

Tuhat ja yksi yötä Kalevalan runojen parissa

Itämaisella tarinaperinteellä oli ratkaiseva vaikutus Kirbyn kirjalliseen työhön. Tuhat ja yksi yötä oli hänelle elämänmittaisen intohimon kohde. Hänellä oli laaja, mahdollisesti jopa Euroopan täydellisin kokoelma tarinoiden painoksia ja sitä koskevaa kirjallisuutta. Hän myös kirjoitti itse runoja orientaalin mystiikan inspiroimana.

Tarinat olivat ohjaamassa W. F. Kirbyä myös yleisemmin folkloren pariin, ja hän toimikin aktiivisena jäsenenä Lontoon Folklore Societyssä.

Kirbyn laaja tietämys paljastuu kirjeissä Kaarle Krohnille. Hän tekee  jatkuvasti huomioita ja vertailuja suomalaisesta kansanrunoudesta ja viittaa itämaiseen ja skandinaaviseen myytistöön mutta myös antiikkiin ja uuteen tutkimukseen.

”Jos muistan oikein, mainitsee Gubernatis Eläinopillisessa mytologiassaan kreikkalaisen runon, jossa lintu munii munia Zeuksen syliin ja tämä ravistaa ne mereen. Ja tarina ilman neitsyestä lipumassa merta pitkin lienee gnostilaista alkuperää…” (W. F. Kirby Kaarle Krohnille 14.11.1892. Suom. Tiina Räihä.)

W. F. Kirby etsi kirjastostaan Krohnia varten mielellään myös kalevalaisten tarinoiden yleismaailmallisia variantteja. Tämä jo olemassa ollut kiinnostus ja tietämys suullisen perinteen kentästä antoi hänelle erityisiä valmiuksia tarttua Kalevalan käännöstyöhön.

Kalevala, the Land of Heroes

Pieni ja kaunis kaksiosainen teos Kalevala, the Land of Heroes ilmestyi edullisessa Everyman´s library -julkaisussa vuonna 1907. Käännökselle oli ollut vaikea löytää kustantajaa. Pienen kansan eeposta pidettiin kuriositeettina, jonka ei nähty kiinnostavan suurta yleisöä. Tuore käännös osoittautui kuitenkin poikkeukselliseksi. ”Kalevalasta huokuva tunnelma viehätti minua suunnattomasti”, muisteli iäkäs J. R. R. Tolkien. Kääntäjä oli onnistunut tavoittamaan runojen ainutlaatuisen, arkaaisen hengen. Teoksessa pyrittiin jäljittelemään mahdollisimman pitkälle alkuperäistä runomittaa, mutta käännöksen erityisyys nousi etenkin siitä, että työ oli tehty ensi kertaa suoraan runojen kielestä, suomesta.

Kirbyn pyrkimyksenä oli ollut saada aikaiseksi lähinnä tutkijoiden tarpeisiin vastaava, alkuperäistä runoteosta kunnioittava, kriittinen ja huomautuksilla varustettu laitos. Kalevala, the Land of Heroes -teoksesta otettiin kuitenkin kolme painosta ja kuusi uusintapainosta, ja se on yhä eniten luettu englanninkielinen käännös suomalaisesta kirjallisuudesta.

Tätä käännöstä on 1900-luvulla myös käytetty paljon lähteenä, jonka avulla eeposta käännettiin toisille kielille. Käännös oli siinäkin mielessä vaikutusvaltainen, että siihen päässeet painovirheet ja väärät olettamukset kulkeutuivat siitä tehtyihin versioihin asti. Kirbyn virheitä on havaittavissa esimerkiksi Kalevalan kiinannoksessa.

W. F. Kirbyssä näkyy häivähdys renessanssi-ihmistä, jonka loppumaton mielenkiinto rönsyili kauas hänen erityisosaamisalaltaan. Hän oli kyvykäs kaikessa mihin ryhtyi ja yhteisössään arvostettu toimija. Kirby oli erittäin oppinut ja sivistynyt mies, joka kuitenkin myöhemmin harmitteli koulutuksensa puutetta: keskiluokkaisessa lapsuudenkodissa ei ollut uskottu koulujärjestelmään, vaan äiti oli opettanut lapsiaan kotona. Viktoriaanisessa yhteiskunnassa virallisella koulutuksella vain oli muitakin merkityksiä kuin sivistäminen. Niissä piireissä, joissa Kirby eli, tausta tasokkaassa poikakoulussa oli normi. Ehkä juuri näyttämisen pakko ja peruuttamaton tunne oppimattomuudesta lisäsivät osaltaan hänen tiedonjanoaan?

Lue koko artikkeli

Tiina Räihä: ”W. F. Kirby: hyönteistutkijan tuhat ja yksi yötä Kalevalan parissa” – Kalevala maailmalla. Helsinki: SKS. 2012.